Onneksi kuusipäivänen työviikko on takana. Mut toisaalta jos silleen alkaa ajattelee, niin niihin voisi tottuakin. Nyt ei ole ollut, eikä tule olemaan yhteensä 8 viikkoon viikonloppuvapaata. Työvuorojen tekijä taas ajattelee, eli siis meidän pomo. Aika epäreiluu, että häntä pitää mennä muistuttamaan, että hei mullekin joskus viikonloppuvapaata. Onneksi välissä on laivareissu. Vähän uutta virtaa elämään.

Eilen siis tuli oltua töissä 7.00-14.30 ja sen jälkeen tulin kotiin syömään ja laittautumaan iltaa varten Suvin tupareihin. Näimme muiden työkavereiden kanssa Sellon uudessa Fenniassa ja jämähdimme sinne. Suvi jo soitteli perään, että missä sitä luuhataan. Suunnistimme Suville ja näimme Ainon, joka oli jo lähdössä. Harmin paikka, että näkeminen jäi niin lyhytaikaiseksi. Nooh hissi oli vain neljälle hengelle ja se alkoi huutamaan, kun alkoi olla ylipainoa. Me kaikki viisi ei sitten mahduttu siihen samalla kertaa. 

Suvilla oli ihania herkkuja ja Sari tietty otti aitiopaikan pöydän vierestä. Se oikeesti jämähti siihen koko illaksi ja söi kuin hevonen! Meidän possu. Siinä juotiin ja jutskattiin, näkyi uusia ja vanhoja työtovereita. Anitakin toi naisensakin sinne. Ihana pari ^^  Ne meinasivat lähteä kotia, mutta Anitan hyvästelyt kestivät varmaan 15minuuttia. Kävi varmaan kaikki ainakin kahteen kertaan läpi. Voi niitä :D

Me lähdimme siinä pikku hiljaa manalaa kohti. Uusi kokemus mulle tosiaan. Sisään maksoi vaan sen narikan ja muutenkin oli iso paikka. Naisten vessaan oli kauhee jono, joten menimme Taikan kanssa miesten vessaan. Ne vähän nurisivat siitä. Ehkä niitä ujostutti. Mut tosiaan siellä oli rokkipuoli ja sitten semmonen tavallinen puoli. Ihan mukiinmenevä paikka, vaikka ei ketään kiinnostavaa miestä löytynytkään. Varmaan uudestaankin sinne seuraavan kerran Suvin ja Lauran kanssa :)

Sitten odottelemaan Sarin, mun ja 8kk päästä Anitan tupareita....Voi elämä! Mitäköhän niistäkin tulee :D