Vappu tosiaan on jo ohi ja pitäisi kai ajatella arkeen palaamista. Sällien sisarukset olivat taas mahtavat isännöijät pirskeissä. Ja Ahven on kala! Ilta kului mukavasti syödessä, juodessa ja jutustelemalla. Muut kuin Suvi ja minä eivät olleet pukeutuneet teemaan sopivalla tavalla; Pupu ja Minni. Jotenkin mun korvat oli aina taivutettu mun huomaamatta ja roikkui mulla narun päässä töpöhäntäkin! 

Illalla jatkoimme juhlista ravintolalaiva Wäiskiin. Oli ehkä pikkusen tylsää, kun oli niin vähän väkeä ja jotenkin se Villekin siinä vaan höpisi ja höpisi. Se menikin kiinni jo siinä puoli kolmelta ja lähdin sitten yksikseni kävelemään rauttista kohti. Onneksi junat kulki ettei tarvinut yöbussissa keikkua. Mutta kaupungilla oli paljon ihmisiä ja jotenkin joka toinen nainen itki. Onko se sitä, että selvinpäin ei uskalleta kertoa miehelle murheita, mut sitten kännissä avaudutaan? Vai onko se ihan vain tapa, vaikka kaikki olisikin hyvin?

Ja eilinen piti olla krapulapäivä, mutta kävinkin kotona vaihattamassa pyörään jarruvaijerin, poljin kotiin ja siitä suoraan Alicalle. Olin koko päivän poissa kotoa, mutta toisaalta kyllähän se "krapula" siinä katoaa raittiissa ilmassa.

Sebu oli nyt juonu kaksi päivää putkeen. Se on kumma ettei siitä sen puheesta huomaa, että se on juonu ihan kauheesti. Ja sitten se oli tanssinu sen kaverin kanssa baarissa jotain valssia ja sitten ne oli kaatunut. Sebu oli lyöny jo muutenkin tulehtuneen silmänsä pöydän kulmaan ja sai siitä sitten mustan silmän. Sebu on kyl ihan liian riskialtis poika. Sattuu koko aika jotain...

Ikäväkin meinaa olla. Ollaan nyt viikonloppuna puhuttu niin vähän puhelimessa ja tänäänkin päästään vasta illalla puhumaan, koska mulla on iltavuoro taas vaihteeksi. Vielä viikko, niin me nähtäisiin. Tuntuu niin kauheen pitkältä ajalta...iksu :/